Alavalikko

Kokemuksia Christiania Light -perhepyörästä

Olemme Etu-Töölössä asuva autoton perhe, joka viettää kesät siirtolapuutarhamökillä Marjaniemessä. Hankimme perhepyörämme viime kesänä. Pyörän kyydissä kulkevat nyt 6- ja 4-vuotiaat pojat, kaksi pientä koiraa, ruokaostokset ym. tavarat tarpeen mukaan sekä keskustassa että mökillä. Myös matkat kodin ja mökin välillä kulkevat pyörällä, tosin metron avustuksella.

Molemmat vanhemmat ajavat pyörää, vaikka isä onkin useammin satulassa. Emme ole mitään pyöräilyn himoharrastajia, vaan halusimme vain kätevän tavan liikkua paikasta toiseen lasten ja tavaroiden kanssa ilman autoa.

Kipinä pyörän hankintaan Amsterdamista

Viimekeväinen reissu Amsterdamiin toimi kipinänä laatikkopyörän hankinnalle – sitä ennen emme olleet moisia pyöriä nähneetkään. Kun reissun jälkeen luin Huili-lehdestä artikkelin, jossa kerrottiin tavarafillareita olevan Suomessakin, tuli tunne, että tuollainen pyörä on saatava. Laatikkopyörä olisi juuri sopiva mökkipyörä, jossa kulkisivat niin lapset ja koirat kuin ruokaostoksetkin.

Siitä alkoi kuumeinen lisätietojen etsintä ja eri vaihtoehtojen vertailu, jossa Tavarafillari.fi –sivustosta oli paljon hyötyä. Kävimme Stadibikessa koeajamassa eri pyörämalleja, kokeiltua tuli Christianian lisäksi niin kaksipyöräinen Bakfiets kuin Triobikenkin malli. Loppusuoralle päätyivät Christiania ja Bakfiets Long.

Harkinnan jälkeen kolmipyörä tuntui meidän tarpeisiimme sopivammalta, turvallisen vakaalta vaihtoehdolta ja päädyimme tilaamaan Classic Bikesta Christiania Lightin 7-vaihteisena. Lisävarusteiksi valitsimme mm. lastenpenkin, kahdet kolmipisteturvavyöt, sadekuomun (Bugatti-malli), valot dynamolla sekä ”autotallin” eli koko pyörän peittävän sadehupun.

Kätevä mökkipyörä

Sopivasti ennen kesäloman alkua Classic Biken Jari sitten toimitti pyörän mökillemme ja pääsimme käyttämään sitä toden teolla. Pyörä onkin ollut aktiivisessa käytössä. Sillä on tehty niin kauppa-, pyykki- kuin uimarantareissutkin ja myös rautakaupasta ja puutarhamyymälästä on tuotu tavaraa fillarin kyydissä.

Lapset mahtuvat hyvin ja viihtyvät pyörän kyydissä erinomaisesti. Myös siirtolapuutarhan muut lapset pitävät pyörästä ja isommat ajeluttavat pienempiä välillä yötä myöten ympäri mökkikylää.

Kaupungissa nopeammin kuin autolla

Syksyn tullen pyörä tuotiin kotiin ja lapsia alettiin kuskata sillä eskariin ja päiväkotiin, jolloin tutuksi tulivat keskustan pyörätiet ja muut ajoväylät välillä Etu-Töölö – Leppäsuo – Hietalahti – Bulevardi.

Ongelmana on paikoitellen pyöräteiden surkea kunto ja epäjatkuvuus, kun joutuu vaihtamaan pyörätieltä ajoradalle ja päinvastoin. Bulevardilla huomaa myös pyöräteiden kaltevuuden, joka ei kaksipyöräisellä tunnu.

Autoilijoiden suhtautuminen on ollut todella hienoa, liekö syynä ihmettely vai mikä, mutta autoilijat antavat hyvin tietä pyörällemme, eikä ajaminen ajoradalla tuota ongelmia, kun autotkin matelevat ruuhkissa.

Pyörä on todella näppärä ja nopea keskustassa: kun naapuri lähtee samaan aikaan autollaan viemään lapsiaan päiväkotiin, ehdimme me ensin, vaikka kurvaamme eskarin kautta.

Hyviä ja huonoja puolia

Kolmipyörä on toiminut meillä hyvin, kun ajelemme enimmäkseen melko lyhyitä matkoja. Keskustassa ajellessa joutuu seisomaan usein liikennevaloissa, jolloin on mukavaa, kun voi vain istuskella rauhassa pyörän satulassa.

Tavaraa laatikkoon mahtuu ihan tolkuttomasti, mikä tuli todettua esim. tämän kevään muuttomatkalla mökille. Kun lapset ovat kyydissä, tilaa jää hyvin vielä isoille ruokaostoksille. Ja penkin alla on lukollinen laatikko, jonne voi säilöä esim. kypärät.

Pyörä on yllättävän kevyt polkea. Alussa polkeminen tuntui vähän raskaalta, mutta äkkiä siihen on tottunut. Ja raskaassa lastissa voi polkea hissukseen.

Talviteloille pyörä laitettiin vasta joulun jälkeen, ja otettiin esille taas heti lumien sulettua maaliskuussa. Pakkasilla ongelmana oli jarrujen ja vaihdevaijerin jäätyminen. Emme käyttäneet talvella seisontakäsijarrua yöksi pysäköitäessä, vaan laitoimme tuolloin pyörien eteen palikat, niin pääsi pakkasellakin aamulla liikkeelle.

Talvisäilytyspaikka löytyi työpaikan autohallista, muuten pyörää on säilytetty ulkona sadehupun alla tai kuomulla varustettuna, sillä pyörä on liian leveä mahtuakseen pyörävarastomme ovesta sisään.

Se herätti jonkin verran ihmetystä, että laatikossa ei ollut minkäänlaisia reikiä pohjassa. Laatikkoon menee väistämättä kuitenkin vettä kaikista suojaustoimenpiteistä huolimatta. Porasimme laatikon pohjaan jokaiseen kulmaan reiän, jotta sadevesi pääsee valumaan pois ja laatikko kuivumaan.

Etujarruissa on ollut jonkin verran välillä säätämistä, jotta pyörä ei puolla käsijarrua käytettäessä jommalle kummalle puolelle; säätäminen on helppoa, mutta vaatii välillä malttia, kun pyörää joutuu kääntelemään ja testaamaan jarruja.

Kolmipyörän kiikkeryys kovassa vauhdissa käännyttäessä on tullut todettua, muutaman kerran on kaatuminen ollut lähellä, mutta onneksi on ehtinyt laittaa jalan vastaan. Naapurin 10-vuotias poika kaatuikin pyörällä meidän lapset kyydissään, mutta ei lapsia yhtään sattunut, kun olivat kiinni turvavöissä ja sadekuomun reunat olivat myös paikoillaan. Vasemman renkaan lokasuoja tosin sai ”ruhjeita”, mutta se ei haittaa ajettavuutta.

Hintansa arvoinen hankinta

Pyörä lisävarusteineen maksoi 2300 euroa, ja on ollut hintansa arvoinen. Harmittaa vain, ettei pyörää tullut hankittua jo aikaisemmin.

Tavarafillariblogin muut jutut Christiania-pyöristä

[posts-by-tag tags = ”christiania” number=”25″]

, , , ,

No comments yet.

Vastaa

Siirry työkalupalkkiin
Read more:
Superäiti Christianiabikes-kolmipyörällä. Kuva © Mikael Colville-Andersen
Tule kokeilemaan lasten- ja tavarankuljetuspyöriä Kaapelitehtaalle 26.3. 2011

Älä missaa tätä: Tavarafillari.fi kokosi Suomesta saatavilla olevat perhepyörämallit testattavaksi.

Close