Alavalikko

Ruuhkat, pysäköintimaksut, julkkisperheet pyörillä: Näin laatikkopyörät löivät läpi Hollannissa

Perheet saapuvat pyörillä kouluun varhain aamulla Amsterdamissa.

Perheet saapuvat pyörillä kouluun varhain aamulla Amsterdamissa.

Varttia yli kahdeksan alkaa tapahtua. Joka suunnasta koulua lähestyy perheitä pyörän kyydissä: Kahdeksanvuotias seisoo tarakalla ja pitää isää hartioista kiinni, tuolta tulee äiti laatikkopyörä lastattuna kolmella lapsella.

Puoli kahdeksalta koulun piha on täpötäynnä erilaisia pyöriä, vanhempia ja iloisia lapsia. Laatikkopyöriä on kymmenittäin, vaikka suurin osa lapsista matkustaakin Omafietsiin, hollantilaiseen mummopyörään kiinnitetyssä lastenistuimessa.

Suomalaiselle on melkoinen kokemus seurata koulupäivän alkua Amsterdamissa. Täällä kokonaiset perheet kulkevat polkupyörillä, eikä kyse ole mistään pienestä ituhippi- tai terveysintoilijamarginaalista. Pyörillä kulkevat kaikki.

Mutta mikä sai hollantilaisperheet kulkemaan pyörillä siinä missä suomalaisperheen arkeen kuuluu farmari- tai tila-auto?

Amsterdam koulu

Pysäköinnin kallistuminen antoi sysäyksen ”statuspyörille”

”Ensimmäinen suuri muutos tapahtui 1996, kun Amsterdamissa uudistettiin pysäköinnin hinnoittelua”, kertoo pyöräily- ja turvallisuusasiantuntija Marjolein de Lange Hollannin pyöräilylähetystöstä.

”Perheen toisen auton pysäköinnistä tuli todella kallista, ja etenkin Amsterdamin rikkailla alueilla perheet alkoivat etsiä vaihtoehtoa kakkosautolle. Jotain, millä asiointi ja lasten kuljetus olisi helppoa.”

Kesällä 1996 Vondelparkissa, paikallisessa Kaivopuistossa, järjestettiin suuri pyöräilytapahtuma, jossa esillä oli paljon myös uuden sukupolven laatikkopyöriä. ”Ne olivat aiempaa kevyempiä ajaa ja suuri joukko perheitä innostui niistä”, de Lange kertoo.

Amsterdamin vauraiden aluiden perheet alkoivat hankkia laatikkopyöriä. ”Niille tuli statusarvoa: Laatikkopyörällä ajaminen kertoi, että olet edelläkävijä ja rahaakin todennäköisesti on.”

Mitä enemmän pyöriä alkoi näkyä kaduilla, sitä suositummiksi ne tulivat. Ja mitä rikkaat edellä, sitä muut perässä.

”Lastenmurhaajien pysäyttäjät” loivat perustan pyöräteille 1970-luvulla

Laatikkopyörien nousu ei tullut kuin kirkkaalta taivaalta, sillä pyöräilyn olosuhteisiin on Hollannissa panostettu 1970-luvulta lähtien.

”1970-luvulla herättiin siihen, että autoistuminen aiheutti ongelmia. Ruuhkat olivat kauheat, ja jos autoille olisi haluttu antaa kaupungissa lisää tilaa, olisi vanhoja kortteleita jouduttu purkamaan autojen tieltä. Sitä ei haluttu”, Marjolein de Lange kertoo.

Samaan aikaan oli päällä öljykriisi, joka lisäsi intoa etsiä vaihtoehtoja bensasyöpöille autoille.

Hollannissa oli havahduttu myös liikenteen turvattomuuteen. ”1970-luvun alussa järjestettiin valtavia mielenosoituksia pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden puolesta”, de Lange kertoo.

”Yksi kampanjan iskulauseista oli ’pysäyttäkää lapsenmurhaajat'”, de Lange kertoo. Autojen alle kuoli vuosittain suuri määrä lapsia, ja hyvät pyöräväylät haluttiin nimen omaan lasten ja perheiden turvaksi.

Hollannissa on rakennettu turvallista ja hyvää pyöräreitistöä jo 40 vuotta. Se näkyy kaduilla ja liikennekulttuurissa. Kaupungissa pyörällä on helppoa ja turvallista liikkua, eikä kynnys lähtä lasten kanssa liikenteeseen ole korkea.

Laatikkopyörien lisäksi lapsia voikin bongata liikkumassa vanhempien seurassa omilla polkupyörillään jopa aivan Amsterdamin hektisessä keskustassa.

Amsterdam koulu-3

Nopein tapa liikkua

Bakfiets.nl -laatikkopyöriä valmistavan Azorin toimitusjohtaja Jan Rijkeboer sanoo, että heidän markkinointinsa hoitaa Amsterdamin kaupunki.

”Jos Amsterdamissa haluaa liikkua keskustan puolelta toiselle, autolla siihen kuluu tunti. Pyörällä saman matkan tekee viidessätoista minuutissa”, Rijkeboer sanoo. Pyörä on helpoin ja nopein tapa liikkua. ”Siksi ihmiset pyöräilevät.”

Laatikkopyörät puolestaan myyvät itse itsensä. ”Kaupungissa pyöriä ei pysty säilyttämään sisällä tai takapihoilla, vaan ne pidetään kadun varressa. Ihmiset näkevät laatikkopyöriä jatkuvasti, mikä toimii hyvänä markkinointina.”

Pyöräliike WorkCyclesin perustaja Henry Cutler sanoo, että pyöräilyn suosio perheissä on tapahtunut pikemminkin hiljalleen kuin yhdellä rysäyksellä: ”Pyöräväyliä on parannettu vuosikymmeniä vähän kerrassaan, ja samaan aikaan autoilu on hiljalleen muuttunut hankalammaksi. Vastaavasti pyörät ovat parantuneet hiljalleen, ja muutos on tapahtunut asteittain. Tuntuu siltä, että se on pikemminkin kiihtynyt kuin tasaantunut viime vuosina.”

Paras mainos: Laatikkopyöräilevät kuninkaalliset

Palataanpa vielä statukseen: Onko laatikkopyöräily tapa näyttää, että on ”hip ja cool”?

”Suuri harppaus laatikkopyörien suosiossa tapahtui noin vuonna 2007, kun kuninkaalliset alkoivat laatikkopyöräillä”, sanoo laatikkopyörävalmistaja Babboen toimitusjohtaja Epco Vlugt.

”Silloin suuret massat innostuivat.” Laatikkopyöräilevät julkkisperheet olivat hyvää mainosta, ja perhepyöristä tuli muotia.

”Nykyään laatikkopyörillä liikkuu joukko televisiojulkkiksia, ja pyörät näkyvät paljon myös juorulehtien sivuilla”, Vlugt sanoo. ”Se on hyvää mainosta.”

Tavarafillari.fi vieraili Hollannissa huhtikuussa 2013 ja tapasi paikallisia laatikkopyörien asiantuntijoita. Blogissa julkaistaan sarja juttuja matkalta kevään ja kesän aikana.

, , , , , , , , ,

No comments yet.

Vastaa

Siirry työkalupalkkiin
Read more:
Hyötypyörän Paulus ja Bullitt.
Fillarilähetin arki: Papereita, tekareita ja jääkaappeja

Helsinkiläisen Hyötypyörä-lähettifirman kuriirit kuljettavat polkupyörillä paljon pientä ja tarvittaessa vähän isompaakin tavaraa.

Close