Alavalikko

Koeajossa Pelago Linahammar -kuormapyörä

Pelago Linahammar -rahtipyörä-2

Pelago Linahammar on pyörä, jonka koeajoa olen todennäköisesti odottanut pyöristä eniten. Pääsin testaamaan pyörä prototyyppiä lyhyesti Fillarimessuilla 2012 ja fillari teki positiivisen vaikutuksen.

Linahammar on filibus-tyyppinen rahtipyörä, samaa lajia kuin muutama viikko sitten Tavarafillari.fissä esitelty DeFietsfabriekin Filibus transportbike. Pyörässä on pitkä keula ja samanlainen tankovälitteinen ohjaus kuin long john -mallisissa Bakfietseissa (jollainen siis itselläni on), mutta pyörä on puolisen metriä lyhyempi. Siinä missä long johneissa lastilava tai -laatikko on matalalla ohjaustangon ja etupyörän välissä, filibuksissa suuri lastilava on etupyörän päällä.

Tästä seuraa kaksi asiaa, siis verrattuna Bakfiets/long john -arkkityyppiin: Pyörä on kevyempi ja ketterämpi, mutta toisaalta painopiste on korkeammalla. Ja fysiikan lakien mukaan: mitä matalampi painopiste, sitä vakaampi pyörä.

Tästä syystä ensikosketus Linahammariin oli positiivinen. Se ei ole kiikkerä, vastoin ennakkoluulojani.

Linahammar näyttää hyvältä ja on ketterä ajaa

Puolentoista vuoden takaisilla Fillarimessuilla sovimme Pelagon Hypposten kanssa, että saan pyörän kunnon koeajoon heti kun lastenkuljetusversio pyörästä on valmis. Koska sellaista ei kuulunut, kärsimättömyys kasvoi ylitsepääsemättömäksi.

Pyysin asentamaan pyörään lastenistuimen ja muutaman päivän aikaa testata pyörää.

Linahammarin lastauslava on perusmuodossaan todella vain lava. Pyörät tehdään tilauksesta, ja pyörään saa myös erilaisia puulaatikoita, mutta testipyörään asennettiin väliaikaista ostosroudaamista varten Waldin valtava XL-kori. Siinä on tilaa kolmelle kassilliselle ostoksia, ja silti se peittää vain puolet Linahammarin lavasta.

Pelago tekee tyylikkäitä ja laadukkaita pyöriä, eikä Linahammar häpeä tässä joukossa hetkeäkään. Fillarissa on laatupyörän tuntu – pyörässä on käytetty laatuosia ja se tuntuu, no, ihanan kalliilta. Linahammar on jämäkkä ja rullaa silti kevyesti.

Pyörä on myös silmiinpistävän hieno. Bakfietsillä ajellessa on tottunut saamaan huomiota ohikulkijoilta, mutta Linahammarin kanssa kehuja sai suurin piirtein jokaisissa liikennevaloissa. ”Onpa hieno pyörä” tuli kuultua muutaman päivän aikana monelta samoissa valoissa odottaneelta.

Pitkään Bakfietsiin tottuneelle fillari on myös ihanan ketterä. Se kääntyy kadunkulmista näppärästi kuin peruspyörä. Erityisen paljon tästä on iloa fillariparkeissa, joissa pitkän pyörän kanssa joutuu aina taiteilemaan.

Kulkee kuin Oiva, kuljettaa monta kertaa enemmän

Linahammarin suunnittelussa ideana oli tehdä rahtipyörä, joka voisi olla ainoa käyttöpyörä. Iso tavarafillarihan on sen verran raskas peli, että käytännössä sen rinnalla joutuu pitämään kevyempää perusfillaria työmatkapyöränä.

Pyörä onkin tuntuvasti Bakfietsiä kevyempi. Sen pystyy jopa lastaamattomana nostamaan yhden käden varaan vaakaputkesta ja kantamaan pienten esteiden yli tai vaikkapa lyhyet portaat alas filarikellariin.

Itse halusin testata juuri tätä käyttöpyöräpuolta ja ajelin kolmena päivänä kaikki ajoni Linahammarilla – mikä tarkoittaa kauppa-, päiväkoti- ja retkireissujen lisäksi kahdeksan kilometrin edestakaista matkaa töihin. Ja kyllä, Linahammarilla tämä onnistui huomattavasti kivuttomammin kuin Bakfietsillamme.

Olen siis samoilla linjoilla Vapun kanssa. Filibus kävisi mainiosti ketteräksi kaupunkipyöräksi, siinä missä iso Bakfiets tai Christiania on arjen pitkille, lastittomilla siirtymämatkoille turhan tuhti ratkaisu. Linahammarilla polkaisee lähiöstä keskustaan siinä missä Helkaman Oivalla.

Suunnittelussa mainiota on myös verrattain matala, mixte-henkinen vaakaputki, mikä tekee käytännössä pyörästä läpiastuttavan. Rahtipyörässä tämä on pop, kun kyytiin voi nousta muutenkin kuin heilauttamalla jalan takakautta yli.

Kehitysversiosta täydelliseksi Helsinki-pyöräksi

Kolikon kääntöpuoli on siinä, että raskaisiin lastenkuljetuskeikkoihin Linahammar ei ole oikea pyörä. Se on suunniteltu lastin- ei lastenkuljetukseen.

Periaatteessa Linahammariin voisi toki rakentaa eteen lastenkuljetuslaatikon. Pelagolla sellaista ei ole valmiina, mutta Vapun Tukholmasta hankkiman Filibuksen iso muovilaatikko ja turvavyöt -ratkaisu kävisi hyvin. Ja rahtipyöräbonuksena lastenistuimen asentaminen taakse on ongelmatonta, sillä jämäkässä rungossa taakse asennettu paino ei tunnu lainkaan.

Linahammar on kehitysversiopyörä, runkoja on tehty kaikkiaan 15. Puolet niistä on myyty, eli muutamalle olisi tässä tarjolla käytännössä uniikki rahdinkuljetusfillari. Tällä tai ensi kaudella Pelagolla ei ole odotettavissa pyörästä uutta versiota, sillä firmalla on tarpeeksi askaretta peruspyörien tuotannon kehittämisessä.

Pidemmällä aikavälillä olisi kyllä kiva nähdä Pelagon kehittävän tavarankuljetuspyöräkonseptia eteenpäin. Muutamia ajatuksia siitä, mitä Linahammarissa voisi tehdä paremmin:

  • Aukeava ohjaamo, joka sopii eri kokoisille kuskeille, olisi mainio parannus. Perhepyörää kun käyttää usein sekä äiti että isä, ja monissa perheissä tämä tarkoittaa kahta hyvin eripituista polkijaa.Linahammarissa ohjaamo on varsin pitkä, eli satulan ja ohjaustangon väli tuntui turhan suurelta 173-senttiselle kuskille.

    Esimerkiksi Bakfietsissä ja Fr8:ssa erikokoiset kuskit sovitetaan pyörään vahvasti taaksepäin kallistuvalla satulaputkella. Näin satula on sitä kauempana – eli ohjaamo pidempi – mitä korkeammalle sen säätää. Samalla bonuksena matka satulasta maahan on pienempi kuin pyörissä, joissa satulaputki osoittaa lähes kohtisuoraan ylös. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi valoihin pysähtyessä jalan saa helposti tueksi maahan ilman, että nousee ylös satulasta.

  • Laatikko! Perheen arjessa kuljetettava tavara on ostoskasseja ja erilaisia pussukoita täynnä lastenhoitotarpeita. Ne kulkevat hyvin laatikossa, huonosti lavalla.
  • Jos pyörää haluaa kehittää ketterän kaupunkipyörän suuntaan, voisi lastilavasta lyhentää puolet pois. Perheen arjessa voisi toimia pyörä, jossa lapsi kulkee takana, mutta edessä olisi laatikko vaikkapa neljän ostoskassin kuljettamiseen. Tällöin oltaisiin lähellä perinteisen leipurinpyörän mittoja.

Mistä saa, mitä maksaa?

Pelago Linahammarin saa Pelagon kaupasta, fyysisesti Kalevankadulta tai sitten netin kautta. Näitä ei ole ns. hyllyssä valmiina vaan ne tehdään tilauksen mukaan.

Perusmalli maksaa 1950 euroa, varusteiden mukaan sitten lisää.

Aa, ja vinkkinä: Linahammarissa käytettävä Monarkin seisontatuki on saatavilla myös erikseen varaosana. Sellaisen voi siis hankkia omaan rahtipyöräänsä, vaikkei se olisikaan Pelago.

Kirjoittaja on armoton Pelago-fani, jonka mielestä Pelago on parasta mietä Helsingin pyöräilyskenelle on kaupallisesti tapahtunut 2000-luvulla. Pelago oli myös ensimmäinen yritys, joka osti mainostilaa Tavarafillari.fistä.

, , , , , ,

No comments yet.

Vastaa

Siirry työkalupalkkiin
Read more:
Bullitt
Arvio: Bullitt-kuormapyörä perhefillarina

Bullitt on sporttisen kevyt kuormapyörä, jonka voi varustella myös perhekäyttöön. Se on niin hauska, että meillä pyöräilemään lähdetään aina kun...

Close