Alavalikko

Laatikkopyörä, (ilma)kuvaajan paras kaveri

Ilmakuvauskalusto esillä pyörän kyydissä. Oikeasti kamat pakataan matkan ajaksi turvaan salkuun.

Ilmakuvauskalusto esillä pyörän kyydissä. Oikeasti kamat pakataan matkan ajaksi turvaan salkuun.

Ensin pienet pahoittelut Tavarafillarin blogieni lukijoille. Kun alkuvuoden käytin käytännössä kaiken töiden ja lastenhoidon jälkeen jääneen aikani nukkumiseen ja bloggaamiseen, nyt syksyllä olen ottanut vähän aikaa muihinkin harrastuksiini.

Ennen kaikkea aikaa on vienyt ilmakuvaamisen harjoittelu. Mutta jos pyöräilystä kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle, niin laatikkopyörä on kyllä ollut tiukassa käytössä.

Kuormapyörä on nimittäin erinomainen kulkupeli kuvauskeikoilla muutaman kilometrin säteellä. Sinne saa lastattua huikean lastin tavaraa verrattuna siihen, miten paljon pystyy kuljettamaan jalan tai perusfillarilla. Kaupungissa fillari on puolestaan autoa näppärämpi, koska sillä pääsee suoraan ja perille asti kuvauspaialle, ruuhkat eivät häiritse eikä parkkipaikan etsiminen ole mikään ongelma.

Olen tehnyt ilmakuvauskeikkoja Herttoniemen seudulla, koettanut saada talteen upeita ruskakuvia. Fillari on mahtava siinä, että sen voi ajaa puistoon sopivaan paikkaan ja käyttää lennon tukikohtana. Parasta kuvauspaikkaa pystyy hakemaan silmäilemällä ympäristöä 10-20km/h kruisailuvauhtia ja kuvauskone on paikan löytymisen jälkeen seitsemässä minuutissa ilmassa.

Autolla pitäisi ajaa suurin piirtein oikeaan paikkaan, nousta etsimään sopiva spotti ja sitten roudata kamat. Parkkipaikalta lennättäminen ei täällä kovinkaan monessa paikassa olisi vaihtoehto.

Ilmakuvausasema Herttoniemen rantaraitilla. Laukun kannessa monitori, josta näkee ilmassa lentävän kameran kuvan. Postauksessa pari tällä setillä kuvattua videota, suosittelen tsekkaamaan – hienolta näyttää, jos vähän saa omia tekeleitään kehua.

Ilmakuvausasema Herttoniemen rantaraitilla. Laukun kannessa monitori, josta näkee ilmassa lentävän kameran kuvan. Postauksessa pari tällä setillä kuvattua videota, suosittelen tsekkaamaan – hienolta näyttää, jos vähän saa omia tekeleitään kehua.

Kävellen pitäisi jäädä pörräämään omalle takapihalle. Sen verran tuota tavaraa on, että ei se muuten fiksusti kulje. Tai sitten pitäisi pakata niin suojattomasti, että vaara rikkoa kahden tonnin kamat olisi suuri.

Pyörä on siis tässäkin ollut mahtava. Ainoa ongelma on ollut, että jos vaimo ja lapset lähtevät muualle ja olisi ns. sosiaalinen ikkuna harrastamiseen, todennäköisesti perheen lisäksi poissa on perhepyörä. Sähköavustuksen hankkimisen jälkeen Bakfietsimme on ollut niin tiukasti perheen pääkulkine, että sen irrottaminen tällaisiin isin harrastuksiin edellyttää ylimääräistä neuvottelua.

Voiko perheellä olla kaksi kuormapyörää? Alan epäillä, että kohta olemme samassa tilanteessa kuin @vappu perheineen – Filibus vaikuttaisi mainiolta kopteripyörältä. Siihen vielä kiinni sylisatula ja lastenistuin, niin kopterin lisäksi mukana kulkisivat tarvittaessa myös lapset – vaikka laatikko varattaisiin tällä kertaa kokonaan kuorman kuljetukseen. (Kopteripyörä? Nyt ollaan jo tarkassa niché-luokittelussa.)

Laatikkopyörä ammattikuvaajalle?

Hesarin kuvaaja ja toimittaja keikalla ydinkeskustassa. Ei siellä oikeasti noin harmaata ole kuin rakennustyömaan seinää vasten.

Hesarin kuvaaja ja toimittaja keikalla ydinkeskustassa. Ei siellä oikeasti noin harmaata ole kuin rakennustyömaan seinää vasten.

Töissä Hesarin / Nelosen uutisissa liikutaan keskustassa silloin tällöin Jopoilla. Toimittajallehan se on helppoa, koska mukaan riittää lehtiö. Lehtikuvaajallakin on usein mukana näppärästi liikkuva reppu/laukku, mutta jos tarvitsee enemmän valoja tai kameranjalkoja mukaan, pitää ottaa taksi. Televisioryhmä liikkuu firman autolla, koska kuvaajan kamera ja jalusta ovat ihan liian isot kamat kannettavaksi jalan tai kuskattavaksi Jopolla.

Hesarin kuvaajalla Mika Rannalla on oma laatikkopyörä ja kesäisin se on aina silloin tällöin ollut myös Hesarin keikkapyörä. Tosin vain Mikan käytössä. Loota oli Mikalla käytössä muun muassa keikalla, jolla otettiin Hesarin henkilöjuttuun minusta ”Tepolla keulii” -kuva.

mikan lavastukset
Kuvankaappaus 2013-10-21 kello 23.18.31

Pyörä on keskustan keikoilla hyvä peli, koska se on ylivoimaisesti nopein lyhyillä matkoilla. Ja usein mennään tiedotustilaisuuteen kilometrin tai kahden päähän, eli lyhyitä matkoja on paljon.

Neloselle tein puolisentoista vuotta sitten jutun HePon katuajoista. Kuvaaja kulki kaverilta lainatun sähkö-Christianian kyydissä. Autosta olisi ollut vaikea ottaa kuvia kaduilla ajavista pyöristä, laatikkopyörästä se onnistui hyvin.

Nyt olemme pienellä innostuneiden porukalla vähän mielessämme mallailleet, mikä olisi fiksuin pyörä, jos lähtisimme vakavasti juttelemaan laatikkopyörän hankkimisesta uutiskuvaajien yhteiseen käyttöön. Vakikäytössä pyörässä olisi hyvä olla lukittava rahtikoppa ja sinne pitäisi pystyä laskemaan kamat helposti turvaan.

Ongelmallisin on televisiokameran jalusta. Se on taitettunakin liki metrin pitkä, kun peruslaatikon mitta on usein alle 80 senttiä. Pitäisi varmaan virittää. Ainakin kolmpyöriin voisi varmaan helposti asentaa isommankin kuormalaatikon, johon saisi sisälle vielä vähän vaahtomuovia kalliiden kuvauskamojen turvaksi.

Onko ehdotuksia? Mikä olisi THE uutiskuvaajan kuormapyörä?

Vaikka kirjoittaja onkin töissä ns. virallisessa mediassa, täällä hän edustaa ihan vain itseään ja puhuu vain omasta puolestaan.

, , , , , , , ,

No comments yet.

Vastaa

Siirry työkalupalkkiin
Read more:
Kuva: Babboe
Laatikkopyörien hintahäirikkö Babboe saapui Espooseen

Onko sinulla kysyttävää Babboen laatikkopyöristä? Kysy nyt, kauppias vastaa.

Close