Alavalikko

Millainen tavarapyörä sopii taloyhtiön kimppapyöräksi?

Sopisiko kuormapyörä taloyhtiön yhteiseksi hankinnaksi? Kuva on Kööpenhaminasta, missä joka neljännellä kaksilapsisella perheellä on kuormapyörä.

Sopisiko kuormapyörä taloyhtiön yhteiseksi hankinnaksi? Kuva on Kööpenhaminasta, missä joka neljännellä kaksilapsisella perheellä on kuormapyörä.

Monta tonnia maksava kuormapyörä on kallis hankinta yksittäiselle perheelle, mutta entä jos sellaisen hankkisi yhteiseksi taloyhtiölle? Silloin maksajia olisi monta ja hinta per talous jäisi kohtuulliseksi.

Tästä ideasta on kysytty pari kertaa (ja Roihuvuoressa on hankittu kaupunginosa yhteinen laatikkopyörä). Nyt sain meiliä kehitteillä olevasta projektista, jossa tämä olisi ihan oikeasti toteutumassa. Siellä kuormapyöräilyä esiteltäisiin muutamassa taloyhtiössä osana isompaa hanketta. Kolmelle taloyhtiölle hankittaisiin testattavaksi yksi pyörä, joka kiertäisi kesän mittaan, kussakin yhtiöissä kuukauden kerrallaan.

Meilissä esitellyssä projektissa rahaa olisi käytettävissä enintään viisi tuhatta euroa, jolla pitäisi saada (sähköavusteinen) pyörä, varusteet ja oletettavasti myös huollot, vaikkei niitä postissa mainittukaan. Kysymys kuului: mikä olisi sopiva pyörä ja varustus?

Lisäksi muutenkin kokeilun yksityiskohdat ovat vielä vähän auki. Löytyisikö tästä blogista apua pohtimaan, miten tämä kannattaisi järjestää ja millainen pyörä sopisi siihen parhaiten?

Tässä vähän lisää pohdintaa meilistä, jonka asian tiimoilta sain:

Pilottitaloyhtiöitä on neljä, niissä kussakin 15-53 huoneistoa, ja asukkaita mahtuu tuohon määrään laidasta laitaan, eli lapsiperheistä keski-ikäisiin ja eläkeläisiin. Käyttötarpeetkin siis oletettavasti varsin erilaiset, eli jonkinlaista ”kompromissiratkaisua” haemme, mikä palvelisi suhteellisin hyvin erityyppisiä käyttäjiä. Kaikki pilottitaloyhtiöt sijaitsevat kuitenkin kaupunkialueella, max. 5 km päässä keskustasta.

Ajatuksena kuitenkin on, että kokeilukuukauden ajan kuka tahansa asukas saisi pyörää lainata (jonkinlaiset reunaehdot toki tehtävä, esim. max. kahden vuorokauden laina-aika ja sama asukas saa lainata pyörää kuukauden aikan max. X kertaa, jos kiinnostuneita käyttäjiä on paljon). Toiveena on, että mahdollisimman moni asukas uskaltautuisi pyörää kokeilemaan. Oletettavasti käyttö olisi kokeilukuukauden ajan lähinnä sellaista ”kokeiluajoa” kaupunkiolosuhteissa.

Veikkaan, että varsin todennäköisesti kukaan pilottikohteiden asukkaista ei ole aiemmin lastipyörällä ajanut. Eli suurimpana tavoitteena kokeilulle olisi tehdä laatikkopyöräilyä tutuksi (täällä laatikkopyörä on hyvin harvinainen näky…), saada asukkaat kokeilukuukauden aikana uskaltautumaan kokeilemaan pyörää ja toivottavasti toteamaan, kuinka kätevä peli se on.

Alustavien keskustelujen perusteella kun aika monen ensimmäinen kommentti tuntuu olevan ”hui, näyttää vaikealta/hankalalta, minä en kyllä taida osata tuollaisella ajaa / uskaltaa tuollaista kokeilla”.

Itse olemme pohtineet täällä päässä valintaa kaksi- ja kolmipyöräisen välillä. Sen verran mitä olemme asiaan tutustuneet, niin ns. pyöräharrastajat tuntuvat suosivan kaksipyöräisiä mm. parempien ajo-ominaisuuksien takia. Mutta taas sellaiset, jotka eivät ole ikinä laatikkopyörällä ajaneet, sanovat, että haluaisivat mieluummin kolmipyöräisen, ihmiset tuntuvat pitävän sitä jotenkin turvallisempana ja ”vähemmän pelottavana”, kun mielikuva on, että sillä pysyy paremmin pystyssä. Eli esim. eläkeläisiä ajatellen uskoisin, että he uskaltautuisivat paremmin kolmi- kuin kaksipyöräisen laatikkopyörän satulaan…

Tämähän kuulostaa mahtavalta projektilta, ja viiden tonnin budjetilla pitäisi kyllä löytyä sopiva pyörä. Mutta mikä toimisi? Pohditaanpa vähän.

Yhteispyörä on yleispyörä

Ensimmäinen oma ajatukseni on, että yhteiskäyttöpyörän on syytä olla mieluummin yleispyörä kuin tiukasti lastenkuljetusta varten suunniteltu erikoispyörä. Esimerkiksi Triobiken, Wintherin ja Johnny Locon lastenkuljetuspyörämallit jättäisin pois laskuista, koska niiden vaihtelu lastenkuljetusmoodin ja tavarajuhtaasetusten välillä on suht työlästä. Urban Arrow kärsii vähän samasta: paras vaihtoehto olisi pyörä, jossa lapset istuvat helposti sivuun taittuvalla, simppelillä vaneri-istuimella.

Bullitt ei oikein sovi yhteiskäyttöpyöräksi minusta sekään. Okei, pyöräseuran kimppapyöräksi joo, mutta taloyhtiöön se on turhan sporttinen.

Pelagon Linahammarin tapaista, Filibus-tyyppistä pyörää en paljoa pohtisi, koska se ei ole muuntaudu lasten kuljetukseen sopivasta pyörästä lavapyöräksi mitenkään käden käänteessä.

Yleispyörä- periaatteella lähtisin tekemään valintaa Suomesta saatavilla olevista laatikkopyöristä akselilla Bakfiets Cargobike/Cargotrike, Workcycles Kr8, Babboe Big, Babboe City, Christiania Light/2wheeler.

Kaksi vai kolme pyörää

Kumpi on parempi, kaksi- vai kolmipyöräinen laatikkopyörä? Tästä on kirjoitettu blogissa pariinkin otteeseen, joten lyhennetään perussääntö tähän:

  • Kaksipyöräinen pysyy paremmin pystyssä kovassa vauhdissa ja epätasaisella pinnalla.
  • Kolmipyöräinen pysyy paremmin pystyssä hitaassa vauhdissa, pysäytyksissä ja liikkeelle lähdöissä.

Lisäksi tuo siteerattu havainto siitä, että mielikuvissa kaksipyöräinen laatikkopyörä on vaikea ja kolmipyöräinen helppo ajaa (vaikka se ei tarkkaan ottaen pidä paikkansa), on tuttu.

Taloyhtiön yhteiseksi pyöräksi hankkisin kolmipyörän. Sitä tosiaan uskaltaisivat eläkeläisetkin kokeilla.

Tosin kolmipyörään kannattaa kirjoittaa isolla varoitus siitä, että sillä ei kannata ajaa kovaa, etenkään mutkiin.

Varusteet

Mitä varusteita yhteiskäyttöpyörään kannattaa hankkia?

Ensimmäinen sääntö on, että ei mitään ylimääräistä, mikä voi hävitä. Taloyhtiön yhteispyörään en hankkisi edes lasten kuljetukseen puolipakollista sadekuomua, vaan vain peruspressun laatikon peitteeksi.

Pyörien vakivarusteet vaihtelevat, mutta nämä mielestäni pitäisi löytyä:

  • Valot.
  • Penkki ja turvavyöt kahdelle lapselle.
  • Kuormauskoukut laatikossa, jotta tavarankuljettajat saavat sidottua kuormansa kiinni. Ehkäpä myös sopivat kuormausliinat kuuluisivat pakettiin?
  • Peruspressu suojaamaan laatikkoa sateelta ja keskustan vitsiniekoilta, jotka heittävät snägäriroskansa laatikkopyörän kyytiin.
  • Takatarakka. Joskus se laatikko ei vain riitä, vaikka toisin kuvittelisi.

Sähköavustus yhteiskäyttöpyörään, kyllä vai ei?

Tässä projektissa ollaan hankkimassa sähköavusteinen laatikkopyörä yhteiskäyttöön. mikä on ihan perusteltu valinta. Promootiomielessä sähköpyörän keveys on tärkeä juttu.

Kun perhe hankkii pyörän korvaamaan (ykkös- tai kakkos)auton, sähköavustus on minusta aivan ehdoton juttu kaikissa kaupungeissa, joissa on kanaalisiltaa korkeampia mäkiä.

Sen sijaan yhteiskäytössä sähköavustus on kaksiteräinen miekka. Sähkön kanssa säätäminen lisää vähän yhteiskäytön hankaluutta, kun akkua on muistettava ladata ja homma ei ole tuttua. Pitää opetella yksi asia enemmän. Lisäksi vaarana on, että edellinen käyttäjä on jättänyt hommat hoitamatta ja pyörän saa käyttöönsä ”tankki tyhjänä”.

Sähköavustuksen tarjoaman keveyden edut korostuvat päivittäiskäytössä, jossa päätös kuormapyörällä lähtemisestä tehdään oikeasti 365 päivänä vuodessa. Päivittäiskäytössä akun lataamisesta syntyy rutiini ja tavaroille löytyy paikkansa, joten sekään ei ole samanlainen lisähankaluus kuin yhteispyörässä.

Satunnaisessa käytössä pyörällä ajetaan sen verran vähän, että asialliset ajot hoituisivat kyllä ilman sähköäkin.

Sähköavustus nostaa pyörän hankintahintaa tonnilla tai puolellatoista, mikä monessa taloyhtiössä olisi kynnysysymys. Lisäksi akku pitää vaihtaa tasaisin välein uuteen – mikä on todennäköisesti suurin kuluerä yhteiskäyttöpyörän elinkaaressa. Todennäköisesti sähköpyörän huoltokulut ovat muutenkin korkeammat kuin sähköttömässä kuormapyörässä.

Mitä taloyhtiön yhteispyörä maksaa?

Tässä projektissa käytössä oleva 5000 euroa antaa mainiosti valinnanvaraa. Sillä saa laadukkaalla perusvarustuksella minkä tahansa tällaiseen käyttöön sopivan kuormapyörän, ja rahaa jää riittävästi myös kesällä mahdollisesti eteen tuleviin huoltoihin.

Muille yhteiskäyttöpyörää miettiville sanoisin, että oikeasti käyttöön tarkoitettuun pyörään kannattaa varata hankintavaiheessa noin 2000-2500 euroa. Halvemmallakin pyörän saa, mutta yhteiskäytössä panostaisin vähän parempaan laatuun, jotta pyörä pysyisi käytössä eikä olisi jatkuvasti huollon tarpeessa.

Sähköavustuksen tosiaan unohtaisin, jos pyörällä on enemmän kuin kolme käyttäjää – ellei pyörän latausta voi hoitaa esimerkiksi pyörän säilytyksen yhteydessä parkkihallissa. Sähköavustus lisää pyörän hankintahintaan 1000-1200 euroa.

Hankkimisen jälkeen pyörä ei ole ilmainen. Jollei porukasta löydy ilmaiseksi työtä tekevää pyörämekaanikkoa, varaisin joka vuosi pyörän huoltorahastoon keskimääräisen pari sataa euroa. Joinain vuosina pääsee halvemmalla, toisina menee enemmän.

Sähköavusteisen pyörän huoltoihin varaisin satasen vuodessa lisää. Se summa menee käytännössä pelkästään akun uusimiseen kolmen-neljän vuoden välein.

Onko sen oltava laatikkopyörä?

Yhteiskäyttöisestä kuormapyörästä haaveileville heitän vielä mustana hevosena idean: Onko kuormapyörän pakko olla laatikkopyörä?

Yhteiskäytössä paremmin voisi toimia pitkäpyörä. Se on laatikkopyörää helpompi ajaa ja halvempi hankkia, mutta kuljettaa silti kymmeniä kiloja tavaraa. Okei, se ei ole yhtä hauska, mutta käytännöllinen se on.

Mitä mieltä sinä olet?

Pitkän postauksen päätteeksi tunnustan, ettei viisaus asu yksin minussa. Blogin lukijoista suuri osa on vähintään yhtä pätevä esittämään näkemyksensä sopivasta kimppapyörästä, sen hinnasta ja käytännön järjestelyistä.

Antakaahan kuulua! Millaisia vinkkejä teillä on taloyhtiön kimppapyörää harkitseville? Osaisiko esimerkiksi @janim antaa lyhyen selvityksen siitä, mitä Roihuvuoren kimppapyörästä voisi antaa opiksi muille?

, , ,

11 Responses to Millainen tavarapyörä sopii taloyhtiön kimppapyöräksi?

  1. Joni Kettunen 8.4.2014 at 07:39 #

    Valitsisin ehdottomasti sähköavusteisen kolmipyörän, jos on melko tasainen maasto kyseessä. Kaksipyöräisen taas mäkisempään maastoon. Esimerkiksi Jyväskylästä löytyy niin paljon väärään suuntaan kallistavia alamäkimutkia, että kolmipyörällä ajaminen voi olla vaarallista.

    Sähköavustus ehdottomasti sen takia, että pyöräilyssä pysyy hauskuus. Laatikkopyörällä ajamisen pitäisi tuntua mukavalta, eikä HIIT-harjoittelulta. Edelleen, pohjanmaan lakeuksilla ylämäet tulevat harvemmin vastaan, mutta vastatuulta voi tulla sitäkin enemmän.

    Varauslista lienee simppeli. Pyykkihuoneen varauslistakin toimii, miksei laatikkopyörällekin laadittu? Toki pyörä vaatii vastuuhenkilön, joka vähän katsoo pyörän perään ja ainakin alkuvaiheessa huolehtii siitä, että akku tulee ladattua.

    Jos taloyhtiön pihasta löytyy hyvä säilytyspaikka pyörälle, kannattaa harkita ”turvalenkin” pulttaamista maahan tai seinään. Tähän pyörän saa kettingillä rungosta kiinni, eikä se katoa mihinkään yön pimeinä tunteina. Tosin Suomessa tavarafillarimarkkinat ovat vielä niin pienet, ettei niitä varmaan viedä.

    Riippuu siis taloyhtiön sijainnista, millaista pyörää suosittelen.

  2. Kati 8.4.2014 at 08:45 #

    Ja paljastetaanpa vielä muillekin, mistä projektista on kyse. Yhteiskäyttöfillaria olisi siis suunnitelmissa kokeilla Jyväskylässä, osana Resurssiviisas asuminen -pilottihanketta: http://www.japary.fi/asuviisaasti.

    Kaikki ideat ja ajatukset otetaan ilolla vastaan nyt suunnitteluvaiheessa, jotta saataisiin kokeilusta onnistunut ja mahdollisimman monta uutta ihmistä innostettua hyötypyöräilyn pariin 🙂

    Pyörä olisi tarkoitus saada tilaukseen lähiviikkoina, jotta ehdimme saada sen kesäksi käyttöön.

    Pilottihankkeen toteuttaa Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry. Pilotti on osa Sitran Kohti resurssiviisautta -hanketta, jolla edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä sekä vähennetään haittoja ympäristölle yhteistyössä kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

  3. Profile photo of Pauli
    Pauli 8.4.2014 at 08:52 #

    Mun lyhyet ajatukset:
    Viidellä tonnilla hankkisin kaksi fillaria:

    1. Kolmipyörä. Esim. Workcycles Trike (leveä). Hinta on noin kaksi ja puoli tonnia ilman sähköjä. Laatikossa kaksi taittopenkkiä yhteensä neljälle lapselle. Laatikkoon saa ottaa 100 kg tavaraa. Tukeva ja laadukas pyörä, joka sopii moneen erilaiseen kuljetustarpeeseen. Monta lasta, tai vaikka iso kasa tavaraa kierrätyskeskukseen. Tarvittavat valot, 8v. tavarateline yms ovat vakiona. Tuleva kolmerenkainen Kr8:kin voisi olla sopiva tähän. Ja laatikon peite, ei kuomua. Peite sopii hyvin moneen käyttöön, ja kestää yhteiskäyttöä hyvin.

    2. Fr8 isolla etutelineellä ja extrapaksuilla renkailla, ehkä jopa vain yhdellä vaihteella ja kevyellä välityksellä. Idea tässä on se, että fillari on super-kestävä yhteiskäyttöön ja mahdollisimman helppohoitoinen. Isolle telineelle mahtuu tarvittaessa vaikka rautakaupasta hankitut multasäkit yms. Se on makuasia, että tulisiko tähän ollenkaan takatelinettä ja lastenistuimia. Vaikka Fr8:n voi varustaa jopa kolmella lastenistuimella, niin yhteiskäytössä laittaisin tähän ehkä pelkän etusatulan, tai sitten taakse yhden perus-kuppi-istuimen.

    (3.) Viidestä tonnista voisi jäädä vielä rahaa jopa yli. Tuolla saisi sitten Y-trailer kärryn (isompi) ja siihen monta vetokoukkuosaa. Tuollaisen vetokoukun asukkaat voisivat saada panttia vastaan omaan pyöräänsä. Eli koukkuja olisi monen pyörässä, ja kärryjä taloyhtiön varastossa yksi tai kaksi. Sitten vaan kärry hinaukseen aina tarvittaessa. Tuo ei varmaan vaatisi edes mitään varaussysteemin ylläpitoa.

    Varusteet: Paksu lukkoketju fillarien lukitsemista varten. Pienessä taloyhtiössä jossa kaikki tuntee kaikki, toimisi yleisavaimelle sarjoitettu lukko. Isommassa taloyhtissä sitten erikseen avaimet, joita voisi olla taloyhtiössä useampia. Aktiivisilla lainaajilla omansa (panttia vastaan?) ja satunnaiset lainaajat hakevat sitten näiltä avaimen kuin tarvitsevat.

    Jotta sähköavusteinen pyörä toimisi taloyhtiössä, pitäisi sille olla katoksen alla tai hallissa vakipaikka, jossa olisi latauspiste valmiina. Lataus ajastimella, niin että akkua ei unohdeta laturiin kiinni viikkotolkulla. Mutta näissä on taloyhtiössä ehkä enemmän opastettavaa, ja näitä fillareita saisi vain yhden laadukkaan tuolla viidellä tonnilla. Ja sen päälle jäisi vielä pyörästä riippuen varaa ehkäpä sähköttömään rahtipyörään..

    • Profile photo of Teppo
      Teppo 8.4.2014 at 09:47 #

      Mulle tuli sama mieleen – viidellä tonnilla voisi hankkia parikin erilaista pyörää. Just tässä projektissa voisi sitten käyttää niitä ristiin, ts. kuhunkin taloon saisi pyörän kahdeksi kuukaudeksi.

      Nostaisin muuten vielä yhdeksi vaihtoehdoksi postin käyttämän Helkaman sähköavusteisen e-Pron. Sillä massiivisella etutarakalla. Ei ole yhtä nätti kuin Fr8, mutta silti.

  4. Kati 8.4.2014 at 09:19 #

    Ja tällä hetkellä vielä kaikki mahdollisuudet ovat vielä ”auki”, ainoastaan budjetti on lukkoonlyöty. Eli pyörä voi toki olla myös sähkötön, pitkäpyörä, sähköpyörä+peräkärry, tai joku muu vaihtoehto 🙂

    Kuitenkin sellainen, mitä tavallinen yksittäinen asukas/perhe ei luultavimmin tulisi itse hankkineeksi, ja mikä saisi mahdollisimman monen innostumaan hyötypyöräilystä.

  5. Profile photo of Teppo
    Teppo 8.4.2014 at 09:52 #

    Heitänpä tähän ketjuun vielä kommentiksi vanhan idikseni siitä, että erityisen hyvin yhteiskäyttöpyörä sopisi päiväkodin ja perheiden kimppana. Pyörä olisi päiväkodilla päivät ja muut ajat perheillä. Vaihdot tapahtuisivat luontevasti lasten tuomisten ja viemisten yhteydessä.

    Päiväkodeille tää tarjoaisi mahdollisuuksia turvalliseen ja näppärään lähialueretkeilyyn sekä ekologisiin tavaranoutoihin, perheille konstin päästä kokeilemaan / käyttämään pyöriä normia halvemmalla.

  6. Profile photo of janim.
    janim. 8.4.2014 at 14:09 #

    Tää on mukava projekti siinä mielessä, että hyvää tulee joka tapauksessa. Itse tykkään tosta Paulin ehdottamasta kahden pyörän mallista. Sähköt jättäisin pois, kun ne nyt kuitenkin on sellainen nyt-korvataan-päivittäinen-auton-käyttö juttu. Tässähän on enemmän pyrkimys saada porukkaa kokeilemaan pyörää.

    Yksi juttu mikä Roihuvuoressa on vaatinut työtä, on uusien käyttäjien rekryäminen. Täällä yhteiskäyttöpyörällä on vakiintunut käyttäjäkunta, mutta yksittäiset kokeilijat ovat harvemmassa.

    Uusia kokeilijoita saa vain tekemällä jalkatyötä. Pyörän pitää olla hyvin esilla ja mielellään pitää olla jonkinsortin tapahtumaa, jossa sitä saa kokeilla. Tämä vaatii ihmisiä, jotka jaksavat esitellä pyörää.

    Yksi idea onkin, että viidestä tuhannesta käytetään osa tapahtumien järjestämiseen. Onnea hankkeelle!

  7. Profile photo of Teppo
    Teppo 8.4.2014 at 15:13 #

    @janim heitti tuossa hyvän pointin, promoamisen. Yhteskäyttöpyörät kannattaisi varustaa kunnon tarroilla, joissa kerrotaan projektista + sisältävät yhteystiedon. Pyöristä tulee helpommin tunnistettavat, vaikeammin varastettavat ja kaupattavat ja ne samalla mainostavat itse itseään.

  8. Profile photo of Pehkoset
    Pehkoset 11.4.2014 at 13:41 #

    Hyviä huomioita!
    Sanoisin samalla seudulla polkevana, että sähköapu on ehdoton. Mäkiä on niin pahoja ja paljon, ja usein vielä jyrkkienkulmien alikulkutunneleiden- ja liikennevalojen jälkeen, ettei kuorman kanssa -ilman vauhtia aidosti pääse ylös, kuin superpohkeelliset!

    Akun lataamisesta, jos vastuutaisi, että käyttäjän on aina ladattava akku käyttönsä jälkeen.

    Kahden pyörän ja peräkärryn ehdotus saisi täältäkin kannatusta, ehkä kynnys kokeiluun laskisi, jos vaihtoehtoja olisi.

    Kati, onko asia edennyt?

  9. Kati 16.4.2014 at 11:32 #

    No niin, päätös tehtynä! Koeajojen ja erinäisten keskustelujen pohjalta päädyimme tuohon: http://tavarafillari.fi/kauppa/kuormapyorat-ja-perhepyorat/cargobike-short/
    Eli sähköavusteinen Workcycles Cargobike Short.

    Kahtakin pyörää pohdimme, mutta budjetti tuli vastaan. Sähköavustus ja kaksipyöräisyys todettiin parhaimmaksi valinnaksi, sillä täällä Jyväskylässä mäkiä tosiaan riittää. Tuo valittu malli sopi parhaiten budjettiin, kun rahaa jäätävä vielä tarvittaviin varusteisiin (kypärät, pumppu…), tuleviin huoltoihin, pyörän mainosteippauksiin, opastustilaisuuksien järjestämiseen jne. Ja koeajon perusteella niin kuski kuin kyytiläisetkin tykkäsivät 🙂

    Suuret kiitokset kaikille päätöksenteossa avustaneille! Yhteiskäyttökokeilu käynnistyy kesäkuun alussa. Kokeilusta voi jatkossa lukea osoitteesta http://www.japary.fi/asuviisaasti, sinne tulossa lähiviikkoina myös blogi, josta yhteiskäyttökokeilun etenemistä ja asukkaiden tunnelmia voi seurata. Ja edelleen, jos tulee hyviä ajatuksia siitä, mitä yhteiskäyttökokeilussa tulisi huomioida, miten saadaan asukkaat parhaiten uskaltautumaan pyörän selkään, ja miten esim. akun lataus, avaimen säilytys yms käytännön asiat parhaiten hoituisivat, niin antakaa tulla lisää kommentteja!

  10. Kati 4.9.2014 at 17:08 #

    Heipä hei! Keväällä kyselin taloyhtiöille sopivaa yhteiskäyttöfillaria. Täällä lyhyesti kimppapyöräkokeilun kuulumisia tuon tiedotteen alussa:
    http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/pilottitaloyhtioissa-otetaan-konkreettisia-askelia-kohti-resurssiviisaampaa

    Pyörä on kiertänyt 2-3 viikon kokeilujaksoilla jo viidessä taloyhtiössä, ja vielä yksi taloyhtiö on jäljellä. Kokeilujaksojen päätettyä joku taloyhtiöistä saa pyörän pysyvästi käyttöönsä, pyörän saaja julkistetaan Auton vapaapäivänä eli 22. syyskuuta. Lisätietoja kokeilun tunnelmista ja kokemuksista luvassa siis piakkoin!

Vastaa

Siirry työkalupalkkiin
Read more:
Ilmakuvauskalusto esillä pyörän kyydissä. Oikeasti kamat pakataan matkan ajaksi turvaan salkuun.
Laatikkopyörä, (ilma)kuvaajan paras kaveri

Kamat kyytiin ja fillarilla keikalle! Laatikkopyörä on hyvä apu urbaanille kuvaajalle. Itse olen käyttänyt sitä syksyllä nelikopterilentojen tukikohtana.

Close