Alavalikko

Tavarafillariblogi Tavarafillarifoorumi Ihan ohi aiheen Keitä me ollaan me sankarit – palstalaiset esittäytyvät

Tässä keskustelussa on , , ja siihen kirjoitti viimeksi Profile photo of Seppo Koivisto Seppo Koivisto 2 vuotta, 9 kuukautta sitten.

Katselet viestejä 1 - 6 (kaikkiaan 6 viestiä)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #8827
    Profile photo of Teppo
    Teppo
    Avainmestari
    @teppo

    Tulipahan mieleen, että kaikilla kunnon palstoilla on esittäytymispaikka. Muistaakseni täällä sellaista ei ole.

    Kuka aloittaa?

    #9122
    Profile photo of Teppo
    Teppo
    Avainmestari
    @teppo

    No okei, mä aloitan itse 🙂

    Me ollaan nelihenkinen helsinkiläisperhe, johon kuuluu lisäkseni @heidi ja kaksi poikaa (2v 9kk ja 9kk). Tavarafillari.fi on mun perustamani sivusto, pykäisin sen pystyyn käytännössä isyyslomalla ensimmäisen pojan kanssa. Sittemminhän harrastus on jatkunut ja tänne on tullut uutta porukkaa, eli nykyisellään ei tämä ihan pelkästään Tepon blogi ole.

    Me ollaan nää tyypit:

    Työkseni olen toimittaja ja nörtättyäkin on tullut, siksi tällaisen sivuston perustaminen onnistui jotakuinkin kivutta. Kavereilla on kirjaprojekteja, mulla on tämä sivustoprojekti.

    Meille pyörä on kulkuväline. Ihmiset aina välillä kyselee mun pyöräilyharrastuksesta, mutta korjaan, että en minä pyöriä harrasta, vaan niistä kirjoittamista. Ne on toiset tyypit, jotka pyörillä ajaa ympyrää ja urheilee. Enkä mä oikeastaan osaa auttaa, kun joku tulee kyselemään, että millainen hiilikuitupyörä ja millä osasarjoilla olisi siisti. Tai esittelee retrokilpuria. Tai läskipyörää. En mä niistä ymmärrä mitään.

    Me vaan mennään pyörällä ison lastin kanssa pisteestä A pisteeseen B. Sellaiseen hommaan sopivista pyöristä mä jotain tiedänkin.

    En ole koskaan harrastanut kilpapyöräilyä. Lapsena Lappeenrannassa ajelin pyörällä kouluun ja harrastuksiin vuoden ympäri, että oli vapaus mennä. Opiskeluajat liikuin satasen mummiksella, töihin päästyäni ostin oikein uuden Helkaman Oivan. Sillä sitten kuljin aina, kun se oli mukavin ja nopein tapa päästä paikasta toiseen. Malmilla asuessa se oli harvoin, mutta Kallioon muuttamisen jälkeen melkein aina.

    Muutama vuosi sitten iski fillarihörähdys, kun lopetin tupakoinnin (joo olen aloittanut ja lopettanut sen jälkeen monta kertaa uudestaan) ja piti keksiä oheistekemistä. Rupesin lenkkeilemään pyörällä. Ensin Oivalla, sitten ostin lenkkipyörän. Kävin jopa Helsingin polkupyöräilijöiden kuntolenkeillä.

    Kuntopyöräilyn sivussa tuunasin Oivastani tyylikästä kaupunkihyötypyörää: asentelin etutarakkaa ja hankin nahkasatulaa. Maailmalla käydessä iskin silmäni laatikkopyöriin, ja kun kuulin, että lapsi on tulossa, päätin että laatikkopyörä on saatava.

    Oli talvi 2009-2010. Laatikkopyöristä ei saanut suomeksi tietoa kuin fiksipyöräporukan Yksivaihde.netin yhdestä keskustelusäikeestä, jonka oli perustanut @ilkka. Perehdyin aiheeseen tekemällä töissä jutun laatikkopyöristä, ja sattumalta törmäsin kadulla Ilkkaan ja ryhdyin juttusille.

    Pyörän tilaaminen meni säädöksi. Silloinen maahantuoja venkoili ja lopulta pyörät piti tilata kolme kuukautta ensimmäisen tilausyrityksen jälkeen suoraan hollannista, sen jälkeen kun etumaksurahat oli saatu suomalaiskauppiaalta takaisin poliisilla uhkaamalla.

    Mutta pyörä oli mahtava!

    Silloin syntyi päätös, että rupean kokoamaan näitä juttuja yhteen paikkaan. Että muiden olisi helpompi päästä kiinni tähän mahtavuuteen. Että olisi helpompi löytää tietoa lasten fillarilla kuljettamiseseta ja paikka, josta kysyä neuvoa.

    Meidän perheellä on siis ollut Bakfiets siitä asti kun esikoinen oli kolmekuinen, ja sivustoa tehdessä on tullut kokeiltua kaikenlaisia perhepyöriä. Ihan kaikkia en voi väittää kokeilleeni, mutta monia kyllä. Perävaunuista ymmärrän melko vähän.

    Multa voi kysyä mitä vaan ja vastaan mieluusti, mutta mieluiten vastaan julkisesti täällä palstalla enkä yksityisviestinä. Monet pohtii samoja kysymyksiä, ja kun ne kysyy täällä palstalla, vastauksista on iloa muillekin.

    Tulipas sit esiteltyä itsensä lisäksi koko palstan historia. Huh. Sori jos näännyitte matkalla tänne.

    Keitäs te muut olette? Miten tänne palstalle päädyitte ja millaisella kulkineella teidän perhe liikkuu?

    #9182
    Profile photo of Eemeli
    Eemeli
    Jäsen
    @eemeli

    Hahhah, kukaan ei kehtaa kirjoittaa Tepon jälkeen 🙂 Meikä menee ruokajonoonki aina ennen isompia herroja, joten kirjoitan, koska tämä on erittäin hauska, mukava ja mieluisa aihe.

    Joo, elikkä hyötypyöräilevä, autoton perhe, jossa minä, rouva ja 1 v 10 kk poika. Antti on oma nimi, mutta koska rekisteröintiyritys foorumille omalla nimellä meni mönkään, oli kokeiltava seuraavana seuraavaksi lähimmän henkilön nimeä. Eli oikea Eemeli on tuo pieni kyytiläinen. Työskentelen lastentarhanopettajana kristillisessä päiväkodissa, ja aiemmin olen tehnyt muun muassa nuorisotyötä. Lisäksi sydäntä lähellä on kaikenlaiset ympäristöasiat ja politiikastakin olen kovin kiinnostunut, vaikka en minkään puolueen ohjelmaa aivan kokonaan omakseni koekaan. Ja monenlaisia musahommia on myös tullut tehtyä, rokkirumpalointia enimmäkseen. Settiä olisi kiva pystyä roudaamaan pyörällä 🙂

    Autoa ilman on pärjäilty nyt vähän yli kolme vuotta, kun rakkaasta Mitsubishi Galantista paukahti sillä kertaa starttimoottori. Tuossa vaiheessa olin jo aika kyllästynyt jatkuviin huoltokuluihin, joten päätin lähettää hyvän kaverini noppatehtaalle. Asuimme tuolloin hyvien liikenneyhteyksien varrella Keravalla, ja yllätyin seuraavina kuukausina positiivisesti, kuinka huoletonta autottoman elämä on taloudellisesti ja muutenkin. Pakon sanelema tilanne muuttui siis tietoiseksi valinnaksi, jota olisi tarkoitus noudattaa vastakin.

    Olimme päättäneet vuosi sitten laittaa meille uudet pyörät vanhojen romujen tilalle, ja kovasti hankin tuolloin netistä tietoa pyöristä, ja luulen, että noihin aikoihin eksyin tällekin sivustolle. Olin muun muassa edellisenä keväänä huomannut, että yhdeksän kilometrin työmatka menee pyörällä yhtä nopeasti kuin junallakin. Kesämenopelinä mulla oli lyhyitä matkoja varten jo pari vuotta aiemmin hankittu kickbike, jollaisesta olin haaveillut jo muutaman vuoden nähtyäni työkaverilla samanmoisen.

    Laatikkopyörääkin kävin viime keväänä koeajamassa, mutta koska se olisi ollut ainoa käytettävissä oleva pyörä, päädyin Pelagon uutukaiseen Stavangeriin, joka on aivan mielettömän leuhka ja hyvä pyörä, sekä Chariotin kärryyn, johon olen myös ollut erittäin tyytyväinen. Rouvan vanhasta pyörästä onnistuin hajottamaan napavaihteen kiinnittäessäni koeajossa ollutta kärryä siihen, joten hommasin hänelle äitienpäivälahjaksi Globe-kaupunkipyörän, joka oli minun mielestäni hienoin ja sopivin pyörä hänelle. Aluksi vähän ihmetteli jalkajarrun puuttumista ja ketjuvaihteita, mutta on hienosti tottunut ja oppinut ajamaan sillä 🙂 Jäin noihin aikoihin koti-isäksi, ja pyöräkaluston tuoma liikkumavapaus oli erittäin iloinen asia. Pörrättiin kahestaan vähän joka paikassa. Kärryäkin mentiin kaupasta hakemaan junalla vekara manducan kyydissä pyörää taluttaen, ja polkien 30 km kotiin.

    Hyvin paljon oon tyksiny Tepon ajatuksista pyöräilyyn liittyen, ja esim. nettihesarin kolumnit on ollu ihan huippuja, kiitti vaan! Eli urheilua ei täälläkään varsinaisesti harrasteta, vaan pyöräily on todettu näppärimmäksi ja mukavimmaksi matkustustavaksi useimmilla matkoilla noin pariin-kolmeenkymmeneen kilsaan asti. Jonkinlaisen hyötyliikunnan ajatuksen myöskin allekirjoitan, menen myös kuudenteen kerrokseen portaita.

    Tällä hetkellä kiinnostava ajatus on löytää sopivaa kalusto kattamaan kaikki tilanteet, ja ostoslistalla onkin niin tavarapyörää kuin taittopyörääkin. Tällä hetkellä asuinpaikka on Oulussa, ja tänne olisi mahdollisesti tarkoitus asettua pysyvästi. Vaikka pyöräilykaupunki onkin, niin näillä leveyksillä autoa pidetään itsestäänselvyytenä, ja lähipiirin silmissä me ollaan omien elintapojen vuoksi hyvinkin eksoottinen ilmiö. Esimerkiksi olisi hyvin hauska, jos voisimme kulkea poikasen isovanhemmille Raaheen loppumatkan kyytiä pummimatta; bussipysäkiltä pihaan on n. 6 kilometriä matkaa. Taittopyörää ja peräkärryä mukana kuljettamalla tämä onnistuisi mukavasti, ja peräkärryn jäädessä aikanaan pieneksi peräpyörä ajaisi asian. Eli semmoisina mieluisina haasteina näen kaikenlaiset matkat, eikä tosiaankaan mitään reissuja oo jätetty väliin vaikkapa sen auton puuttumisen vuoksi. Kovasti myös ympäristön vuoksi toivon, että yhteiskunta alkaisi tosissaan suitsia tarpeetonta yksityisautoilua ja painokkaammin suosia ympäristöystävällisempiä kulkumuotoja.

    Jes jes oliko pitempi stoori kuin Tepolla? Hauska oli kirjoittaa laveasti.

    #9213
    Profile photo of Teppo
    Teppo
    Avainmestari
    @teppo

    Meilläkin on nyt menossa koko perheen fillarisetin uudelleenarviointi. Ennen lasten tuloa hankitut sporttiset käyttöpyörät eivät tunnu enää kauhean käyttikseltä, tarvitsisi jotain vähän järeämpää poikien ja tavaroiden kuskaamiseen. Siis laatikkopyörän siipimiehiksi sopivampia pyöriä.

    Osana stota uudistelua luovun itsekin lenkkipyörästäni ja harkinnassa on jonkun hyötykäyttöön paremmin sopivan fillarin hankinta tilalle talliin. Taittopyörä mainittu täälläkin, samoin FR8. Toisaalta kilpailijoina rinnalla ”joku käytetty Jopo”.

    Mut joo, meilläkään ei siis ole omaa autoa. Se antaa kivasti vapautta, kun joka reissua ei ole pakko tehdä sillä autolla, josta maksetaan joka tapauksessa. Ihan lähelle meillä kävellään, suurin osa kaupunkimatkoista tehdään fillarilla (talvella julkisten osuus kans suuri), sukulaisissa käydään junalla (lastenvaunu ja perhehytti ovat ihan käsittämättömän kivoja tapoja matkustaa lasten kanssa) ja kavereiden mökeille päästään vuokra-autolla.

    #9535
    Profile photo of Jukka
    Jukka
    Osallistuja
    @Jukka

    Hei vaan kaikille!

    Olen meidän perheestä se, joka enemmän täällä häärää vaikka kaikki meillä kontaktissa tekemiseen ovatkin. Kun kirjoitan kokemuksistani tavara-, perhe- ja hyötypyöräilyn suhteen kerron siis itseni lisäksi avopuolisoni ja tyttöjen (4,5v ja 3v) pyöräilyelämästä.

    Minulle pyöräily lienee siten jo ihan harrastus vaikka kilpaa en oikeastaan aja enkä nyt oikein suoritusten parantamisen tai kunnon kohottamisen merkeissä aja edes lenkkiä. Lenkit ajellaan siksi, että se on kivaa ja siihen yhdistyvät kaverit. Suurin osa kilometreistä kuitenkin tulee nykyään työmatkojen kulkemisesta pyörällä ympäri vuoden käytännössä jokaisena työpäivänä. Matkaa sen 20km suuntaansa. Aikaa palaa ajamisen lisäksi sitten tietysti myös ropaamiseen ja muuhun oheistoimintaan. Harrastaminen on siis laadultaan aika syvää ja kai tämä osin on elämäntapa.

    Pyörissä kiinnostavat vapaus ja nopeus sekä se, että ihminen on luotu liikkumaan. On mukavaa tehdä jotain hyödyllistä mihin voi käyttää omaa energiaansa.

    Tavarafillareiden maailmaan ajauduin niin ikään yksivaihde.net -sivuston kautta ja siellä lähinnä @Ilkka ja Hyötypyörän kaverit suuntaa näyttämässä. Lapsi oli maailmaan tuolloin jo saatu ja fiksu yhteinen tapa liikkua kiinnosti. Jotenkin samaan aikaan sitten törmäsin @Teppo :on ja siitä se sitten aika luontevastikin lähti. Parit koeajot joiden kautta Bakfiets oli meidän valinta ja tilausta sisään. Olin siis mukana tuossa Tepon mainitsemassa surullisessa tilauksessa joka sitten kovan taistelun kautta kuitenkin kotiutettiin ja päästiin ajamisen makuun.

    Tavarafillari -sivuston suhteen olen vähän hakenut paikkaani. Haluaisin enemmän olla läsnä ja viedä asioita juuri niihin oikeisiin suuntii kuin ne pitkälti ovatkin menossa kiitos Tepon ja monen muun kovan duunin, mutta aikaa ei ole oikein meinannut riittää. Olen tällainen välillä jotain törähtävä jäsen 😉

    Autottomia olemme mekin vaikka nykyisin täällä syrjäkylillä asutaankin. Lähimpiin kauppoihin on matkaa sen 3,5km ja nekin pienet Siwa tai Tarmo lähikauppa. Toistaiseksi kuitenkin pärjätään. Sähköistystä tässä mietitään pyörään.

    Kaikesta saa kysyä ja johonkin jopa osaan vastata.

    #16605
    Profile photo of Seppo Koivisto
    Seppo Koivisto
    Jäsen
    @seko

    Moi,

    Me ollaan 2-lapsinen perhe, jonka pyöräilykilometreistä vastaan aika pitkälti yksin, vanhempi (5,5v) poika kyllä pyöräilee jo pitempiäkin matkoja, mutta nuorempi (3,5v) kulkee kärryssä perässä. Kärrynä on Croozer kid for 2, jolla on ikää kohta 2,5v. Päivittäistavarakaupat ovat lähellä, joten käytännössä siinä mielessä ei olisi tarvetta autolle, joka kyllä on olemassa. Rouva kulkee työmatkoja autolla ja autolla tulee tietysti käytyä ns. automarketeissa jonkin verran. Lisäksi sukulointireissut hoidetaan autolla.

    Miksi kuljen pyörällä? Pyörällä pääsen helposti ja nopeasti lyhyet lähes päivittäiset reissut, tarvittaessa lasten kanssa. Bussejakin täällä kulkee, mutta olen todennut polkupyörän olevan nopeampi tapa liikkua pisteestä A pisteeseen B, enkä ole mikään kovakuntoinen pyöräilijä. Lisäksi en tykkää matkustaa bussilla yhtään.

    Aina on mainio sää pyöräillä. Minua ei siis pelota vesisade, jäätävä tihku (kesäkuu 2014 in memoriam) tai talvi. Jo ennen nastarenkaiden hankintaa pyöräilin talvellakin, paitsi pahimmalla ”pääkallokelillä”, joka on erityisesti keväällä kun väylät sulavat (jäätä alla ja vettä päällä on pidon kannalta hieman haastava). Em. kärryn ostamisen jälkeen ostinkin nastarenkaat vetopidon ja pysähtymisen varmistamiseksi myös talvisissa olosuhteissa.

    Seuraavaksi haluan ostaa laatikkopyörän, Christiania Classic Light olis tällä hetkellä (näkemättä ja ajamatta) suosikki. Käytännön tarve on päiväkoti ja kauppareissut, koska vanhempi lapsi on kasvanut jo 5cm sitten yli Croozerin enimmäissuosituspituudesta. Lompakon ohuudesta ja yksinkertaisuuden tavoittelusta johtuen on ajatuksissa juurikin tuo sähkötön versio.

    Tämän sivuston löysin alunperin muistaakseni googlettamalla. Luulin tehneeni tunnuksen jo aikaisemmin, mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ollut. Siksi olenkin aika uusi käyttäjä 🙂

Katselet viestejä 1 - 6 (kaikkiaan 6 viestiä)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin