Alavalikko

Tässä keskustelussa on , , ja siihen kirjoitti viimeksi Profile photo of Liikkuva Laatikko Liikkuva Laatikko 1 vuosi sitten.

Katselet viestejä 1 - 10 (kaikkiaan 10 viestiä)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #17583
    Profile photo of Liikkuva Laatikko
    Liikkuva Laatikko
    Osallistuja
    @liikkuvalaatikko

    Eilen pisti miettimään, että onko pyörien hankintaan tai käyttöön saatavilla mitään tukia Suomessa? Kas, sähköautoille on esimerkiksi TEM:in energiainvestointituki, joka voi olla yhtä hankittua sähköautoa kohden noin 20 000€. Hankkeen kokonaisbudjetti noin 10 M€. Sitten on tietysti parhaillaan romutuspalkkio, jolla saa uuden auton hankintaan 1500€. Tähän valtio laittoi alkuun kiinni 3M€. Miettikäähän, jaetaankohan näitä tukia nyt ihan kaikkein viisaimmin perustein? Perusteena näissä molemmissa tukimuodoissa on päästöjen pienentäminen.

    Kuitenkin, jos vastaava tuki jaettaisiin (tavara)fillarien hankintaan, niin tuolla summalla hankkisi vaikka 3250 kappaletta 4000€ sähköavusteisia tavarafillareita 100% tukiosuudella. Jos tuki olisi 20% pyörä, niin liikenteeseen saataisiin 16250 kappaletta tavarafillareita. Jos 20% tuen saisi 1500€ maksavaan fillariin, tukea saisi jopa yli 43000 polkupyörän hankkivaa. Vastaavasti, nykyisten tukien avulla sähköautojen määrä on noin 600 kpl, joista vain pieni osa on saanut tukea, ja vastaavasti romutuspalkkio on tukenut noin 3000 uuden auton hankintaa. On huomattava, että näiden päästöt eivät välttämättä edes ole pienempiä kuin romutettavan auton.

    Päästöjen pieneneminen ja vaikutus kansanterveyteen olisi huomattavasti suurempi, jos tukea kohdistettaisiin myös pyöräilyn tukemiseen. Taloussysteemiissämme on myös useita muita hieman piilossa olevia tukimuotoja, jotka suosivat autoilua. Esimerkiksi kilometrikorvaukset. Noitahan myönnetään myös polkupyörällä tehtäviin matkoihin, mutta kas, tuo mahdollisuus puuttuu esimerkiksi useista taloushallintajärjestelmistä.

    Mitä tälle voisi tehdä? Politiikkaan voi toki vaikuttaa, mutta myös liittymällä johonkin paikalliseen pyöräjärjestöön. Esimerkiksi HePo tekee työtä pyöräilyn puolesta. Ehkä jossain vaiheessa jäseniä on sen verran paljon, että lobbaus pyöräilyn puolesta olisi yhtä tehokasta kuin autojärjestöillä? Tai sitten vain hankkii tavarafillarin ilman tukia. Se kun on paljon autoa edullisempi vaikka siihen ei saisi yhtään tukea. Ja autoon verrattuna pyörä maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti.

    #17584
    Profile photo of Mika
    Mika
    Jäsen
    @khyron

    Firmat vois kannustaa työmatkapyöräilyä avustamalla fillarin hankintaa. Esim. jos jaetaan liikunta/kulttuuriseteleitä sen saman summan voiskin käyttää fillarin ostamiseen. Ja sit vois olla kunnon tilat pyörien säilyttämiselle, eikä mahdollisuus suihkuun olis lainkaan huono.

    Entisessä työpaikassa tota melkein yritettiin, paitsi et se ”etu”pyörä olis maksanu enemmän mitä suoraan kaupasta ostettu. Lopuks ilmotettiin ettei voida oikeesti tukea koska se olis epäreilua niitä kohtaan jotka ei fillaria halua.

    #17588
    Profile photo of JariK
    JariK
    Jäsen
    @jari

    Hesa päätti hankkia 1500 kaupunkipyörää 130 miljoonalla. Halppispyöriä sillä olisi saanut valtavan määrän ilman sen kummempaa ylläpitoa. Ajokelvottomat vain pois ja huutokauppaan. Huollon parin tunnin veloituksella saa pyörän. Nyt ne maksaa uutta autoa enemmän per pyörä. Joks ikisellä vakaavaraisella firmalla olisi varaa ostaa työntekijöilleen uudet pyörät joka vuosi.

    • Profile photo of JariK JariK muokkasi tätä vastausta 2 vuotta, 1 kuukausi sitten.
    • Profile photo of JariK JariK muokkasi tätä vastausta 2 vuotta, 1 kuukausi sitten.
    #17591
    Profile photo of Liikkuva Laatikko
    Liikkuva Laatikko
    Osallistuja
    @liikkuvalaatikko

    Tässä on tosiaan hyvä konkreettinen esimerkki. Yllä on sattunut kyllä pilkkuvirhe, sillä summa on 13 M€ kattaen koko 10v. jakson 1500 pyörältä ja 50 asemalta. Karkeasti laskettuna tuo on 870€/pyörä, eli 87€/pyörä/vuosi. Väittäisin että halpispyörät tulisivat kalliimmaksi, sillä esim 200€ pyörä ei kestäisi tuossa käytössä kahta vuotta.
    http://yle.fi/uutiset/tassa_on_helsingin_uusi_kaupunkipyora/8395453

    Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tässä veroeurot on sijoitettu paljon paremmin kuin vaikka romutuspalkkiokokeilussa. Kaupunkipyörien osalta tuetaan täysin päästötöntä liikkumista 10v. ajan, kun taas romutuspalkkiolla hankitun auton päästöt ja energiankulutus ovat huikeat tuolta ajalta. Lisäksi auton tapauksessa yhteiskunnalle jää autosta maksettavaksi paljon enemmän kuluja 10v. aikana kuin pyöristä. Lisäksi, romutuspalkkiokokeilua perusteltiin uusien autojen pienemmillä päästöillä. Syksyn aikana paljastui kuitenkin laajat autotehtaiden päästöhuijaukset. Mittausten mukaan pääkaupunkiseudun pakokaasupäästöjen pienhiukkaspitoisuudet eivät ole laskeneet, vaan kasvaneet.
    http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/113768710

    #17593
    Profile photo of JariK
    JariK
    Jäsen
    @jari

    Luodaan organisaatio oerganisaation vuoksi ja kulissiksi hankitaan pyöriä. Hieman niin kuin kommunistinen järjestelmä joka kaappaa kaikki resurssit ja tekee elämästä kitumista. Nuokin pyörät joita ne ostivat ovat vakiotavaraa, ei mitään erikoistuotantoa. Useimmat halvat pyörät ovat sitä hennon myyntiorganisaation ansiosta. Ne olisivat määrällään korvanneet ylläpito-organisaation heiveröyden. Kymmenen vuoden ylläpito on muutenkin tuulesta temmattu tavoite. Se on sitä jo yksityisomistuksessa jonka paljon ajavat tietävät. Veikkaan että kolmessa vuodessa tuo hanke haudataan vähin äänin.

    #17594
    Profile photo of JariK
    JariK
    Jäsen
    @jari

    Jos halutaan motivoida pyöräilemään hyötyajojaan, olisi pieni kokeilupakko tehokas keino. Jokainen työmatkojaan liikkuva määrättäisiin ajamaan parin viikon jakso siksi että tottumus vaatii tuollaisen ajan. Fyysiseen työhön tottumattomalle kynnys on korkeahko ja joillakin sopeutuminen ei onnistu fyysisten tai henkisten syiden vuoksi. Sen jälkeen olisi vapaa valitsemaan jatkaako ja saisi pyörän reilusti tuettuna. Etäseuranta olisi helppoa, toteutuuko pyöräily, Jos ei sanktiona olisi tukien takaisin perintä.

    • Profile photo of JariK JariK muokkasi tätä vastausta 2 vuotta, 1 kuukausi sitten.
    #18056
    Profile photo of Liikkuva Laatikko
    Liikkuva Laatikko
    Osallistuja
    @liikkuvalaatikko

    Taas on lähes kaikki arkiajonsa pyörällä liikkuvana pakko hämmästellä hallituksen tavoitetta kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa.
    Strategian mukaan päästövähennykset kohdennetaan erityisesti tieliikenteeseen ja tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa on ainakin 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

    Onhan tämä sinänsä hyvä ajatus, mutta itsekin kaasukäyttöisen auton omistaneena voin todeta, että eipä tuo mikään autuus ole. Sähkö- ja kaasukäyttö toki vähentävät polttoaineen päästöjä verrattuna polttomoottorikäyttöiseen ajoneuvoon. Mutta se ei poista auton perusongelmia: suurta kokoa ja massaa, kallista hintaa ja käyttökuluja itse auton että myös infran osalta. Esimerkiksi, liikkui auto millä polttoaineella tahansa, jauhaa se nastarenkaillaan muutaman gramman asfalttia kilometria kohden. Tuo taas nousee katupölynä ilmaan, ja yhteiskunta joutuu paikkaamaan varoillaan teitä ja autojen aiheuttamia vahinkoja.

    Vai onko tässä nyt kuitenkin media ja median esiin nostamat otsikot vaikuttamassa vahvasti siihen, mistä keskustelua käydään?

    Aamulehti ja moni muu media nostaa esiin nuo sähköautot:
    http://www.aamulehti.fi/kotimaa/hallituksen-tavoite-suomessa-on-250-000-sahkoautoa-vuonna-2030-24089590/Hallituksen tavoite: Suomessa on ainakin 250 000 sähköautoa vuonna 2030

    Mutta toisaalta, esimerkiksi Energia ja ilmastotiekartta nostaa esiin myös muita vaihtoehtoja:
    Työ- ja elinkeinoministeriö: Energia- ja ilmastostrategia

    On myös huomattava, että uusiutuvan energian ja vähäpäästöisen teknologian
    edistäminen ei ratkaise liikenteen muita ongelmia, kuten liikenteen ruuhkautumista pääväylillä tai pysäköinnin järjestämisen ongelmia rajatussa kaupunkitilassa. Kaupunkiliikenteessä ja kaupunkien välisessä liikenteessä kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta voidaan pienentää vaikuttamalla kulkumuotojakaumiin ja liikennesuoritteeseen erityisesti kaupungeissa. Joukkoliikenteen osuus suomalaisten matkoista on tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia ja kävelyn ja pyöräilyn osuus noin 30 prosenttia. Parhaimmillaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuudet jonkin kaupunkiseudun matkoista voivat yltää pitkälti yli 50 prosentin, eli parantamisen varaa on runsaasti.
    Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vähentäisi myös liikenteen
    muita haitallisia ympäristövaikutuksia kuten terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä ja melua, parantaisi liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä edistäisi lisääntyvän liikunnan myötä myös kansanterveyttä. Kulkumuotojakaumiin ja liikennesuoritteeseen vaikuttaminen on kustannustehokasta erityisesti kaupungeissa.

    Minkä takia esimerkiksi radiossa käydään vahvaa keskustelua sähköautoilun tuesta, eli siitä, tulisiko esimerkiksi valtion tukea sähköauton hankkimista useilla tuhansilla euroilla autoa kohden? Miksi keskustelussa ei nouse esiin se, että jos tuettaisiinkin vaikka sähköavusteisen tavarafillarin hankkimista? Tällöin päästövähennys olisi huomattavasti suurempi ja se saataisiin aikaan lähes välittömästi, koska sähköpyörän valmistaminen on huomattavasti energiatehokkaampaa kuin sähköauton. Ja heh, yhtä tuettua sähköautoa kohden voisi valtio jakaa samoilla, tai jopa pienemmillä kuluilla, yhden ilmaisen tavarafillarin kansalaisille. Kuitenkin, vaikka valtio ei ehkä heti rupea jakamaan tällaisia tukia, niin on se pyörän hankinta joka tapauksessa kannattava yksilötasolla.

    #18059
    Profile photo of vastavirta
    vastavirta
    Jäsen
    @vastavirta

    Minusta rahallisen tuen puute ei ole pyöräilyä rajoittava tekijä ja tukien ulottamista uusille alueille pitäisi yhteiskunnassa kaikin keinoin välttää. Rajoittava tekijä on ihmisten asenne. Jälleen kerran jouduin todistamaan hämmästelyä, kun ajoin hiukan pidemmän työmatkan pyörällä. Tietenkin reilu 50 kilsaa per suunta on enemmän urheilua kuin työmatkapyöräilyä, mutta kun pyöräilystäni tietämättömälle, reilun 10 kilsan päässä asuvalle heitin kommentin pyörällä kuljettavasta työmatkasta, sain vastaukseksi hämmästelyä järjettömästä ajatuksesta. Ei näillä keleillä kuulemma voi pyöräillä. No, kaveri ei kyllä ajele työmatkoja pyörällä kesälläkään, vaan henkilöautolla. Se siitä perustelusta eli vaikuttimena oli jokin muu motiivi.

    Tarvitaan siis vahvaa markkinointia asian puolesta, jolla auton käyttöön tottuneet saataisiin itse ajattelemaan asiaa uudestaan. Päästöjen vähennykset menee viherpiipertämisen piikkiin, eikä sellaiseen suuri osa kansasta halua samaistua. Ehkä täytyisi jutella markkinointityötä tekevien ekonomien tms. ammattilaisten kanssa keinoista, joilla ihmisiin voi parhaiten vaikuttaa. Idean ymmärtää esim. automainoksista, selatkaa vain niiden esitteitä ja pohtikaa, mihin juuri kyseisellä mainoksella halutaan vaikuttaa. Esimerkkeinä kannattaa ottaa vaikka ns. järkevä perhefarkku, katumaasturi ja premium-tason henkilöauto. Millaisia mielikuvia ne viestittävät.

    Eri alojen tuottajien markkinoinikoneiston työn tuloksillehan me jatkuvasti altistumme ja menetämme siksi suuret summat rahaa. Kyse on siis tehokkaasta resurssista, jota mielestäni pitäisi voida hyödyntää.

    #18060
    Profile photo of vastavirta
    vastavirta
    Jäsen
    @vastavirta

    Autoilun tuen liittäminen millään tavalla pyöräilyyn on mielestäni vaarallista. Niin järjettömältä kuin tämä kuulostaa, se luultavasti loisi vastakkainasettelua, jossa pyöräilijöiden koetaan terrorisoivan pyrkimyksiä kehittää autoilua ympäristöystävälliseen suuntaan. Järjellä ajatellen noin ei tietenkään olisi, mutta ei-pyöräilevät tienkäyttäjät eivät asiaa välttämättä ajattele kokonaisuutena, vaan oman ratin takaa avautuvaa maisemaa tuijottavan, verokarhun raateleman kansalaisen kokemana vääryytenä. Ja heitä on demokraattisessa yhteiskunnassamme luultavasti enemmän kuin vähänkin aktiivisemmin pyöräileviä tienkäyttäjiä.

    #18062
    Profile photo of Liikkuva Laatikko
    Liikkuva Laatikko
    Osallistuja
    @liikkuvalaatikko

    Samaa mieltä. Mutta jos tosiaan ajatellaan, että valtio ostaisi yksityisille ihmiselle 4000-5000€ arvoisia polkupyöriä, niin ajatusta pidettäisiin absurdina. Mutta miksi sitä ei pidetä, että vastaavalla summalla tuetaan yksityishenkilön auton hankintaa? Toki lobbaajat kiirehtivät perustelemaan, että valtio saa tuon summan takaisin veroissa, mutta sitä ei muisteta mainita, mitkä ovat ne kaikki muut kulut, jotka kyseisestä hankinnasta aiheutuvat. Esimerkiksi
    Tanskalaisen selvityksen mukaan pyöräilystä aiheutuva hyöty on 1,22 Tanskan kruunua kilometriä kohden. Vastaavasti jokaisen autoillun kilometrin on laskettu tuottavan yhteiskunnalle haittaa 0,69 Tanskan kruunua.
    Lähde: Pyöräilyn kustannukset ja hyödyt Helsingissä.

Katselet viestejä 1 - 10 (kaikkiaan 10 viestiä)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin